Suomalainen maito
Suomalainen maito on terveellistä ja turvallista. Maidon tuotantoon osallistuvat maitotilat ja meijerit. Suomalainen maito on omaa luokkaansa
Maidon matka lehmästä lasiin (tai pellolta pöytään)
Maitoa tuottavat maatilat, joilla pidetään lehmiä. Suomalaisilla maitotiloilla oli 2010 keskimäärin 28 lehmää ja uusilla maitotiloilla on tyypillisesti yli 100 lehmää. Lehmien pitoa säädellään laissa, jotta lehmät voisivat hyvin ja maito olisi turvallista.
Lehmiä pidetään tiloilla navetoissa, joita Suomessa on n. 10 000 kappaletta. Parsinavetassa jokaisella lehmällä on oma partensa. Pihattonavetassa lehmillä on parsien lisäksi yhteisiä tiloja syömistä, juomista ja jaloittelua varten. Kesällä kaikki lehmät joko laiduntavat tai jaloittelevat ulkona.
Maito lypsetään lehmistä lypsykoneella. Lypsäminen on lehmälle mukavaa, sillä lypsämisen myötä utareista häviää painoa.
Meijeriauto hakee maidon tiloilta tyypillisesti joka toinen päivä. Maitoa säilytetään tilalla ja meijeriautossa kylmässä. Ennen maidon siirtämistä meijeriautoon, siitä otetaan näyte.
Maidon korkea laatu on tärkeää maidontuottajille, sillä meijerit maksavat korkeamman litrahinnan laadukkaammasta maidosta.
Kun maito tulee meijerille, se analysoidaan huolellisesti, testataan mikrobilääkejäämien varalta ja siirretään lopuksi isoihin siiloihin. Maito jalostetaan esimerkiksi vähärasvaiseksi maidoksi näin:
- Maidon päältä kuoritaan kerma.
- Maito homogenoidaan, eli maidon rasvapallot rikotaan.
- Maito pastöroidaan, eli kuumennetaan 15 sekunniksi vähintään 73 asteeseen, jotta taudinaiheuttajat kuolevat.
- Maito pakataan tai jatkojalostetaan esimerkiksi jugurtiksi ja jäätelöksi.
Maito toimitetaan meijereiltä kylmäkuljetuksissa keskusvarastoihin ja kauppoihin.
Maito ja terveys –sivuston tilastot kertovat, että suomalaiset käyttävät paljon maitotuotteita. Keskimääräinen suomalainen joi maitoa ja muita nestemäisiä maitotuotteita 178 litraa vuona 2010. Jäätelöä kuluu 14 litraa henkeä kohden, juustoa kokonaiset 19 kiloa ja rasvoja 18,4 kiloa.