Suomalainen maito
Suomalainen maito on terveellistä ja turvallista. Maidon tuotantoon osallistuvat maitotilat ja meijerit. Suomalainen maito on omaa luokkaansa koko maailmassa.
Maidon matka lehmästä lasiin (tai pellolta pöytään)
Maitoa tuottavat maatilat, joilla pidetään lehmiä. Suomalaisilla maitotiloilla oli 2021 vuoden lopussa noin 248 500 lehmää (Luke, 2022). Lypsylehmiä pidetään tiloilla navetoissa, joita Suomessa on noin 4 900 kappaletta.
Navetat ovat rakenteeltaan pihatto- tai parsinavettoja. Pihattonavetassa lehmillä on parsien lisäksi yhteisiä tiloja syömistä, juomista ja jaloittelua varten. Parsinavetassa jokainen lehmä on kytkettynä omaan parteensa. Kesällä parsinavettoissa asuvat lehmät joko laiduntavat tai jaloittelevat ulkona. Lehmien pitoa säädellään laissa, jotta lehmät voisivat hyvin ja maito olisi turvallista.
Maito lypsetään lehmistä lypsykoneella. Lypsäminen on lehmälle mukavaa, sillä lypsämisen myötä utareista häviää painoa. Meijeriauto hakee maidon tiloilta tyypillisesti joka toinen päivä. Maitoa säilytetään tilalla ja meijeriautossa kylmässä. Ennen maidon siirtämistä meijeriautoon, siitä otetaan näyte.
Maidon korkea laatu on tärkeää maidontuottajille, sillä meijerit maksavat korkeamman litrahinnan laadukkaammasta maidosta. Kun maito tulee meijerille, se analysoidaan huolellisesti, testataan mikrobilääkejäämien varalta ja siirretään lopuksi isoihin siiloihin. Siiloihin kerätty maito jalostetaan esimerkiksi vähärasvaiseksi maidoksi näin:
- Maidon päältä kuoritaan kerma.
- Maito homogenoidaan, eli maidon rasvapallot rikotaan.
- Maito pastöroidaan, eli kuumennetaan 15 sekunniksi vähintään 73 asteeseen, jotta taudinaiheuttajat kuolevat.
- Maito pakataan tai jatkojalostetaan esimerkiksi jugurtiksi ja jäätelöksi.
Maito toimitetaan meijereiltä kylmäkuljetuksissa keskusvarastoihin ja kauppoihin.
Maitotieto –sivuston tilastot kertovat, kuinka paljon suomalaiset käyttävät maitotuotteita.