Turvallisen ja hygieenisen maidon edistys ja kehitys

Tuottajamaidon bakteeriluvut

Bakteerimäärä mitataan tuottajamaidosta vähintään kahdesti kuukaudessa. Matala bakteerimäärä kertoo hyvästä lypsyhygieniasta, lypsylaitteiston puhtaudesta sekä maidon käsittelyn ja säilytyksen asianmukaisuudesta. Bakteerien kokonaismäärän kahden kuukauden geometrinen keskiarvo ei saa ylittää 100 000 pmy/ml. 


Valtakunnallinen aritmeettinen keskiarvo


Vuonna 2019 tuottajamaidon bakteerilukujen valtakunnallinen aritmeettinen keskiarvo oli 9650 pmy/ml.




Valtakunnanllinen geometrinen keskiarvo


Vuonna 2019 tuottajamaidon bakteerilukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo oli 5900 pmy/ml. 


Maidon bakteerilukujen vuodenaikaisvaihtelu


Tuottajamaidon bakteeriluvuissa esiintyy vuodenaikaisvaihtelua. Raakamaidon bakteeriluvut olivat vuonna 2019 korkeimmillaan kesäkuussa. Bakteeriluvut olivat lähes koko vuoden 2019 ajan hieman vuosien 2017-2018 tasoa korkeampia, mutta eivät merkittävästi poikenneet kuluneen vuosikymmenen aikana esiintyneestä vuodenaikaisvaihtelusta.


Kuva: Tuottajamaidon bakteeriluvut ovat kesällä hieman muita vuodenaikoja korkeampia. 
 

Bakteeriluvut eri kokoisilla tiloilla


Lypsylehmien lukumäärä tiloilla arvioitiin meijeriin kuukausittain toimitetusta maitomäärästä vuoden 2018 keskituotoksen (8650 kg/lehmä, eli 721 kg/lehmä/kk) perusteella huomioiden, että meijeriin tuotettu maitomäärä on noin 98% tilalla tuotetusta maitomäärästä. Raakamaidon bakteeriluvuissa esiintyi huomattavia eroja eri kokoisten karjojen välillä. Bakteeriluvut olivat korkeita hyvin pienissä (alle 15 lehmää) ja suurissa (yli 60 lehmää) karjoissa.

 



KUVA: Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot kuukausittain eri kokoisissa karjoissa (alle 15, 15-30, 31-45, 46-60, 61-100 ja yli 100 lehmää). Bakteeriluvut olivat korkeimpia hyvin suurissa ja pienissä karjoissa.     

 

Bakteeriluvut automaattilypsytiloilla


Automaattilypsytilojen bakteerilukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo vuonna 2019 oli 8572 pmy/ml (2018: 8215 pmy/ml). Automaattilypsytiloilla bakteeriluvut olivat tilakoosta riippumatta korkeampia kuin tiloilla, joilla oli käytössä parsi- tai asemalypsy. Automaattilypsytilojen bakteeriluvut olivat hieman korkeampia yli 100 lehmän tiloilla kuin tiloilla, joilla oli korkeintaan 100 lypsylehmää.
 

 

KUVA: Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla automaattilypsytiloilla (AMS) sekä tiloilla, joilla ei ole käytössä automaattilypsyä. Karjakoko on arvioitu meijeriin toimitetun maitomäärän perusteella. Tilojen lukumäärä (N) perustuu heinäkuun tietoihin.  

 

Bakteeriluvut luomutiloilla


Luomutilojen bakteerilukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo vuonna 2019 oli 6794 pmy/ml. (2018: 6621 pmy/ml). Luomutiloilla bakteeriluvut olivat keskimäärin hieman korkeampia kuin tiloilla, jotka eivät ole luomutuotannossa. Luomutuotanto ei yksin vaikuta merkittävästi bakteerilukuihin, vaan eroa luomu- ja muiden tilojen välillä selittää luomutilojen keskimääräistä suurempi koko. Suurilla, yli 100 lehmän luomutiloilla ja pienillä, alle 30 lehmän luomutiloilla bakteeriluvut olivat samaa suuruusluokkaa kuin samankokoisilla perinteistä tuotantoa noudattavilla tiloilla.  

 


KUVA: Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla luomutiloilla ja tiloilla, jotka eivät ole luomutuotannossa. Karjakoko on arvioitu meijeriin toimitetun maitomäärän perusteella. Tilojen lukumäärä (N) perustuu heinäkuun tietoihin.    

 

Bakteereille asetetun raja-arvon ylittävien näytteiden osuus


Raakamaidon bakteeriluvun II-luokan raja-arvon ylittävien (2 kk liukuva geometrinen keskiarvo yli 100 000 pmy/ml) tilamaitonäytteiden osuus vuonna 2019 oli 0,04%. Bakteerimäärän suhteen II-luokan rajan ylittävien näytteiden osuus on vähentynyt merkittävästi vuodesta 1995.


KUVA: Osuus tilamaitonäytteistä, joiden bakteeriluvun ylittävät lakisääteisen raja-arvon, on vähentynyt huomattavasti viimeisen 25 vuoden aikana.