Tuottajamaidon bakteeriluvut
Bakteerimäärä mitataan tuottajamaidosta vähintään kahdesti kuukaudessa. Matala bakteerimäärä kertoo hyvästä lypsyhygieniasta, lypsylaitteiston puhtaudesta sekä maidon käsittelyn ja säilytyksen asianmukaisuudesta. Bakteerien kokonaismäärän kahden kuukauden geometrinen keskiarvo ei saa ylittää 100 000 pmy/ml.
Valtakunnallinen aritmeettinen keskiarvo
Vuonna 2021 tuottajamaidon bakteerilukujen valtakunnallinen aritmeettinen keskiarvo oli 9000 pmy/ml.
Valtakunnanllinen geometrinen keskiarvo
Vuonna 2021 tuottajamaidon bakteerilukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo oli 5600 pmy/ml.
Maidon bakteerilukujen vuodenaikaisvaihtelu
Tuottajamaidon bakteeriluvuissa esiintyy vuodenaikaisvaihtelua. Bakteeriluvut olivat vuonna 2021 korkeimmillaan kesäkuussa. Bakteeriluvut olivat lähes koko vuoden 2021 ajan vuosien 2017–2020 mukaisia, mutta helmi-, maalis- ja huhtukuussa 2021 todettiin hieman edellisvuosia alhaisempia bakteerilukuja.
Kuva: Tuottajamaidon bakteeriluvut ovat kesällä hieman muita vuodenaikoja korkeampia.
Bakteeriluvut eri kokoisilla tiloilla
Lypsylehmien lukumäärä tiloilla arvioitiin meijeriin kuukausittain toimitetusta maitomäärästä vuoden 2020 keskituotoksen (9038 kg/lehmä, eli 753 kg/lehmä/kk) perusteella huomioiden, että meijeriin tuotettu maitomäärä on noin 98% tilalla tuotetusta maitomäärästä. Vuoden 2021 bakteeriluvuissa esiintyi huomattavia eroja eri kokoisten karjojen välillä. Bakteeriluvut olivat korkeita hyvin pienissä (alle 15 lehmää) ja suurissa (yli 60 lehmää) karjoissa.
Kokoluokitus kuukausituotoksen perusteella
Kuva: Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot kuukausittain eri kokoisissa karjoissa (alle 15, 15-30, 31-45, 46-60, 61-100 ja yli 100 lehmää) vuonna 2021. Bakteeriluvut olivat korkeimpia hyvin suurissa ja pienissä karjoissa.
Bakteeriluvut automaattilypsytiloilla
Automaattilypsytilojen bakteerilukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo vuonna 2021 oli 7600 pmy/ml (2020: 8100 pmy/ml). Automaattilypsytiloilla bakteeriluvut olivat tilakoosta riippumatta korkeampia kuin tiloilla, joilla oli käytössä parsi- tai asemalypsy. Automaattilypsytilojen bakteeriluvut olivat hieman korkeampia yli 100 lehmän tiloilla kuin tiloilla, joilla oli korkeintaan 100 lypsylehmää.
Kuva: Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla automaattilypsytiloilla (AMS) sekä tiloilla, joilla ei ole käytössä automaattilypsyä. Karjakoko on arvioitu meijeriin toimitetun maitomäärän perusteella. Tilojen lukumäärä (N) perustuu heinäkuun tietoihin.
Bakteeriluvut luomutiloilla
Luomutilojen bakteerilukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo vuonna 2021 oli 6500 pmy/ml. (2020: 6600 pmy/ml). Luomutiloilla bakteeriluvut olivat keskimäärin hieman korkeampia kuin tiloilla, jotka eivät ole luomutuotannossa. Luomutuotanto ei yksin vaikuta merkittävästi bakteerilukuihin, vaan eroa luomu- ja muiden tilojen välillä selittää luomutilojen keskimääräistä suurempi koko. Suurilla, yli 100 lehmän luomutiloilla ja pienillä, alle 30 lehmän luomutiloilla bakteeriluvut olivat samaa suuruusluokkaa kuin samankokoisilla perinteistä tuotantoa noudattavilla tiloilla.
Kuva: Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla luomutiloilla ja tiloilla, jotka eivät ole luomutuotannossa. Karjakoko on arvioitu meijeriin toimitetun maitomäärän perusteella. Tilojen lukumäärä (N) perustuu joulukuun tietoihin.
Bakteereille asetetun raja-arvon ylittävien näytteiden osuus
Raakamaidon bakteeriluvun II-luokan raja-arvon ylittävien (2 kk liukuva geometrinen keskiarvo yli 100 000 pmy/ml) tilamaitonäytteiden osuus vuonna 2021 oli 0,02%. Bakteerimäärän suhteen II-luokan rajan ylittävien näytteiden osuus on vähentynyt merkittävästi vuodesta 1995.
Kuva: Osuus tilamaitonäytteistä, joiden bakteeriluvun ylittävät lakisääteisen raja-arvon, on vähentynyt huomattavasti viimeisen 25 vuoden aikana.