Turvallisen ja hygieenisen maidon edistys ja kehitys

Mikrobilääkejäämät maidossa

Maidon vierasainevalvontaa tehdään viranomaisten, maidontuottajien ja meijerien toimesta useassa maidontuotantoketjun vaiheessa. Maitoa, jossa todetaan mikrobilääkejäämiä ei käytetä elintarvikkeeksi. Antibioottivanhingon aiheuttama taloudellinen menetys on suuri etenkin, jos mikrobilääkejäämiä sisältävä maito on päätynyt siiloon asti. Onneksi antibioottivahingot ovat Suomessa harvinaisia: niitä on vuodessa 30-60 kpl. 

Suomessa mikrobilääkejäämiä on tutkittu tuottajamaidosta järjestelmällisesti vuodesta 1963 alkaen. Mikrobilääkejäämiä valvovotaan sekä viranomaisen toimesta että osana maidontuottajien ja meijerien omavalvontaa. Tuottaja on ensisijaisesti vastuussa siitä, ettei tankkimaitoon päädy mikrobilääkeaineita tai muita vierastaineita. Tuottajat noudattavat tarkasti eläinlääkkeille määrättyjä varoaikoja ja tarvittasessa tekevät maidon mikrobilääkejäämämäärityksiä tiloilla. Jokaiselta tilalta otetaan maidon noutamisen yhteydessä näyte tutkittavaksi mikrobilääkejäämien varalta. Nämä tilakohtaiset näytteet analysoidaan, jos kyseisen maitokuorman yhteisnäytteestä saadaan positiivinen testitulos. Maitokuormien ohella myös meijerien siiloihin kerätty maito tutkitaan mikrobilääkejäämien varalta.

KUVA: Tuottajamaidossa todetut mikrobilääkejäämät Suomessa 2010-2020. 



Vuonna 2020 mikrobilääkejäämiä todettiin 57 näytteestä, mikä edusti 0,02 % kaikista maitonäytteistä. Mikrobilääkkeiden suhteen positiivisten maitonäytteiden määrä on lisääntynyt viimeisen parin vuoden aikana, mihin on osaltaan vaikuttanut herkempien pikatestien käyttöönotto maitokuormien vastaanoton yhteydessä vuodesta 2019 alkaen.