Somaattisten solujen määrä maidossa
Somaattiset solut kuvaavat lehmän utareen terveyttä. Terveellä lehmällä maidon solupitoisuus on alle 200 000 solua/ml. Tulehdus utareessa nostaa selkeästi maidon solupitoisuutta. Solujen määrä voi myös nousta esimerkiksi kesällä kuumalla ilmalla, kun lehmä lypsää vähemmän. Soluluvun kolmen kuukauden geometrinen keskiarvo ei saa ylittää 400 000 solua/ml. Suomessa solupitoisuus tutkitaan tilan raakamaidosta vähintään kaksi kertaa kuukaudessa.
Valtakunnallinen aritmeettinen keskiarvo
Vuonna 2021 tuottajamaidon solulukujen valtakunnallinen aritmeettinen keskiarvo oli 151 900 solua/ml.
Valtakunnallinen geometrinen keskiarvo
Vuonna 2021 tuottajamaidon solulukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo oli 132 000 solua/ml.
Maidon solulukujen vuodenaikaisvaihtelu
Tuottajamaidon soluluvuissa esiintyy vuodenaikaisvaihtelua: soluluvut ovat korkeampia kesällä kuin talvella. Vuonna 2021 soluluvut olivat korkeimmillaan heinäkuussa ja alhaisimmillaan helmikuussa.
Kuva: Tuottajamaidon soluluvut ovat kesällä hieman muita vuodenaikoja korkeampia.
Soluluvut eri kokoisilla tiloilla
Lypsylehmien lukumäärä tiloilla arvioitiin meijeriin kuukausittain toimitetusta maitomäärästä vuoden 2020 keskituotoksen (9038 kg/lehmä, eli 753 kg/lehmä/kk) perusteella huomioiden, että meijeriin tuotettu maitomäärä on noin 98% tilalla tuotetusta maitomäärästä. Vuonna 2021 maidon soluluvuissa esiintyi huomattavia eroja eri kokoisten karjojen välillä. Soluluvut olivat matalimpia tiloilla, joiden karjakoko oli tilan kuukausituotannon perusteella alle 46 lehmää. Korkeimmat soluluvut todettiin yli 100 lehmän tiloilla.
Kokoluokitus kuukausituotoksen perusteella
Kuva: Vuoden 2021 tuottajamaidon solulukujen geometriset keskiarvot kuukausittain eri kokoisissa karjoissa: alle 15, 15-30, 31-45, 46-60, 61-100 ja yli 100 lehmää. Suurilla tiloilla oli merkittävästi korkeammat soluluvut.
Soluluvut automaattilypsytiloilla
Automaattilypsytilojen solulukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo vuonna 2021 oli 164 800 solua/ml (2020: 168 000 solua/ml). Automaattilypsytiloilla soluluvut olivat siis keskimäärin korkeampia kuin tiloilla, joilla oli käytössä parsi- tai asemalypsy, mutta taustalla vaikuttaa ainakin osittain automaattilypsytilojen suurempi koko. Automaattilypsytilojen soluluvut olivat hieman korkeampia yli 100 lehmän tiloilla kuin tiloilla, joilla oli korkeintaan 100 lypsylehmää.
Kuva: Raakamaidon solulukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla automaattilypsytiloilla (AMS) sekä tiloilla, joilla ei ole käytössä automaattilypsyä. Karjakoko on arvioitu meijeriin toimitetun maitomäärän perusteella. Tilojen lukumäärä (N) perustuu joulukuun tietoihin.
Soluluvut luomutiloilla
Luomutilojen solulukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo vuonna 2021 oli 150 600 solua/ml. Luomutiloilla soluluvut olivat siis keskimäärin hieman korkeampia kuin tiloilla, jotka eivät ole luomutuotannossa. Luomutuotanto ei yksin vaikuta merkittävästi solulukuihin, vaan eroa luomu- ja muiden tilojen välillä selittää luomutilojen keskimääräistä suurempi koko. Suurilla, yli 100 lehmän luomutiloilla ja pienillä, alle 30 lehmän luomutiloilla soluluvut olivat samaa suuruusluokkaa kuin samankokoisilla perinteistä tuotantoa noudattavilla tiloilla.
Kuva: Raakamaidon solulukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla luomutiloilla ja tiloilla, jotka eivät ole luomutuotannossa. Karjakoko on arvioitu meijeriin toimitetun maitomäärän perusteella. Tilojen lukumäärä (N) perustuu heinäkuun tietoihin.
Soluluvuille asetetun raja-arvon ylittävien näytteiden osuus
II-luokan maito on huonolaatuista eikä sitä jalosteta elintarvikkeeksi. Raakamaidon soluluvun II-luokan raja-arvon (3 kk liukuva geometrinen keskiarvo yli 400 000 solua/ml) ylittävien tilojen osuus vuonna 2021 oli 0,08 %. II-luokan solurajan ylittävien näytteiden osuus on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmenien aikana.
Kuva: Osuus tilamaitonäytteistä, joiden soluluku ylittää lakisääteisen raja-arvon, on huomattavasti vähentynyt viimeisen 20 vuoden aikana.