Maitohygieniatiedot

Maitohygienialiitto kerää, analysoi ja koostaa vuosittain raakamaidon laatutilastoja. Tälle sivulle päivitetään vuosittaisen tilastoinnin keskeisimmät tulokset. Kattavimpien tilastojen saamiseksi pyydetään kääntymään toiminnanjohtajan puoleen. Kokonaan uusien tilastojen tuottamisesta veloitamme toteutuneen työmäärän mukaisesti 135€ / h.

Yhteydenotto: info@maitohygienialiitto.fi

Maidontuotanto Suomessa keskittyy enenevissä määrin keskisuurille ja suurille lypsykarjatiloille. ProAgrian tuotosseuranta-aineiston mukaan lypsykarjojen keskikoko vuonna 2024 oli 63 lehmää (2022: 56 lehmää). Myös automatisoitujen lypsylaitteistojen käyttö on kasvanut. Maitohygienialiiton tilastoissa
automaattilypsytilojen (AMS) määrä oli vuoden 2024 lopussa noin 35 % maitotiloista (2023: 31 %) ja niillä tuotettiin 61 % (2023: 57 %) meijereihin toimitetusta maitomäärästä.

Suomessa on käytössä maidon laatuhinnoittelu. Parhaan eli E-luokan maidossa tulee olla alhaiset solu- ja bakteeriluvut, eikä maidossa saa olla mikrobilääkejäämiä tai vierasesineitä. Vuosikymmenten aikana maidon laadun edistämiseksi tehty työ näkyy postitiivisesti tilastoissa. Vuonna 2024 E-luokan osuus meijereihin toimitetusta maidosta oli
96,8 % (2023: 97,2 %) (Kuva 1). E-luokan maidon osuus on noussut merkittävästi viimeisen 25 vuoden aikana.

Kuva 1. E-luokan maidon osuus meijereihin toimitetusta maidosta vuosina 1998-2024 Maitohygienialiiton tilastoissa

Suomalaisen maidon solu- ja bakteeriluvut ovat valtakunnallisesti keskimäärin alhaisemmat kuin useissa Euroopan maissa tai muualla maailmassa. Lisäksi Suomi on yksi eläinten mikrobilääkekäytön mallimaa Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Mikrobilääkejäämiä esiintyy suomalaisessa raakamaidossa hyvin vähän.

Lue aiheesta lisää Raakamaidon hygieeninen laatu Suomessa -raporteista